Raitsikka, lähijuna, kaukojuna

09.03.2020

Jorma Jäntti (Turun Sanomat 5.3.20) ja Mika Nummenpalo (TS 6.3) kirjoittavat ansiokkaasti Turun raitiotiestä ja Tunnin junasta.  

Turun raitotietä ja Tunnin junaa ja laajaa aluetta Lohja – Turku tulee tarkastella kokonaisuutena ja huomioida myös Suomi-rata Helsinki – Tampere. Etenkin hankkeessa Helsinki – Turku/ oikorata Lohja – Salo tulee nähdä kokonaisuus; ratahankkeiden tulee olla kannattavia ja muodostaa yhtenäiset kasvukäytävät Helsinki – Turku ja Helsinki – Tampere. Näin pystytään toteuttamaan kasvukolmio. 

Kuten Jorma Jäntti toteaa, lähijunaliikenne ei ole ratkaisu Turun sisäiseen ja seudulliseen lähiliikenteeseen. Sen lisäksi Turkuun tarvitaan raitiotie ja pääkaupunkiseudun ja Turun välille uusi, nopea raideyhteys sekä kansainvälisen liikenteen, kaukoliikenteen että lähiliikenteen tarpeisiin. 

Tunnin juna-hankkeessa suunnitellaan kaksoisraidetta välille Turku – Salo. Sen ansiosta voi kaukojunien lisäksi kulkea neljä lähijunaa tunnissa välillä Turku – Salo. Tämä täydentää hyvin raitiotieliikennettä ja varsin kustannustehokkaasti. Kaksoisraiteen hyödyntäminen myös lähijunaliikenteessä ei lisää paljoakaan kaksoisradan rakentamiskustannuksia.

Tunnin juna on suunniteltu toteutettavaksi suurnopealla oikoradalla välillä Lohja – Salo. Sen Helsinki – Turku – yhteysvälin hinnaksi arvioidaan 3,4 – 4 miljardia €, josta suurnopean Lohja – Salo – välin kustannus on 2,7 miljardia €. Se ei mahdollista yhtenäistä kasvukäytävää, sillä asemapaikat puuttuvat välillä Lohja – Salo ja Salo – Turun Kupittaa. Mahdollisuudet Lohja – Turku jäävät hyödyntämättä.  Lisäksi pirstova maankäyttö on tuhoisa sekä Salon maaseudulle, mutta etenkin Salon kaupunkikuvalle ja yhdyskuntarakenteelle. Salon kaupunkiin ja Salon seudulle muodostuisi heikentyvän raideliikenteen seurauksena 70 km laajuinen alikehittynyt seutu. Kyseessä on kuitenkin hyvät kehittymisolosuhteet omaava Helsinki – Turku – Tampere- kasvukolmion alue. 

Oikorata Helsinki – Tampere palvelee Helsinkiä ja Tamperetta, mutta pirstoo Hämettä ja jättää sekä maaseudun että isojakin kaupunkeja, kuten Hämeenlinnan, toimivan raideliikenteen ulkopuolelle. Kohtuuttomuuteen onkin reagoitu Hämeessä voimakkaasti. 

Rata Lohja – Salo on mahdollista rakentaa Lahden radan tasoisena moottoritiekäytävään, jolloin hinnaksi tulee 800 miljoonaa €. Laskelmassa Lahden radan rakentamiskustannuksiin 15 vuotta sitten on lisätty 30 %.  Jos Helsinki – Turku raidehanke toteutetaan 1,9 miljardia edullisemmin kuin suunnitellulla oikoradalla Salo – Lohja ja Helsinki – Tampere-rata tekemällä uusi lentorata ja lisäraide välille Riihimäki – Tampere (Vaihtoehto 2), pystytään kaksi tunnin juna-hanketta toteuttamaan suunniteltua 3,1 miljardia edullisemmin.

Raidehankkeen kannattavuus edellyttää kustannustehokasta rakentamista ja että rataa käytetään paljon. Paikallisliikenteen toteuttamiseen välillä Lohja – Salo tarvitaan nopean radan lisäksi vain pysähtymispaikkoja. Lohjan ja Turun välille tulisi asemapaikat 10 – 20 km välein; Lohja, Saukkola, Kitula, Salon Piihovi, Hajala, Paimio, Piikkiö, Littoinen, Kupittaa, Turku ja Turun satama. Tämä on maaseutuoloihin sovellettu kaupunkirata. Se mahdollistaa vain minimaalisesti kustannuksia lisäten nopean, turvallisen ja ekologisen liikkumisen ja vähentää paineita rakentaa pysäköintialueita kaupunkialueille. Pysäköintiongelma koskee erityisesti Turkuun ja Saloon kohdistuvaa liityntäpysäköintiä. Myöskään arkeologiset tutkimukset rahoituksineen eivät hidasta hankkeen toteuttamista, sillä merkittäviä tutkimista edellyttäviä arkeologisia havaintoja moottoritiehen tukeutuvan ratalinjauksen alueella ei ole. Suurnopean oikoradan alueella sen sijaan näitä on runsaasti.

Käynnissä olevan Tunnin juna ratalinjauksen suunnittelu perustuu 4.12.2012 vahvistettuun Salo – Lohja vaihemaakuntakaavaan, jonka mukainen linjaus on varsin ongelmallinen. Kallis oikorata lyhentää Helsinki – Turku – matkaa 22 km ja matka-aikaa 29 min, mutta ei mahdollista kehittymisedellytyksiä välillä Lohja – Turun Littoinen. Moottoritiekäytävässä kulkevalla radalla matka on hieman lyhempi kuin suunnitellun oikoradan.  

Rantaradan parannus nopeuttaa junamatkaa Helsinki – Turku 17 minuuttia. Rantarataa pitää parantaa joka tapauksessa. Toki Helsinki – Turku-liikenne voidaan hoitaa parannetun rantaradan avulla riittävän hyvin, mutta tarpeellinen kasvukäytävä jää toteutumatta. 

Uuteen rataan Lohja – Turku saattaa olla mahdollista saada EU- rahoitusta, mikä helpottaa rahoitusta. Kasvukolmion alueelle on tärkeää, että uusi rata saadaan. Suunnitellun oikoradan kustannustasolla ja vähäisillä hyödyillä sitä on mahdoton toteuttaa.

Merja Murtonen
FM, maisema-arkkitehti
Turku