Kuntalaisaloite uuden vaihemaakuntakaavan laatimiseksi

17.02.2021

Ympäristöministeriö vahvisti Salo – Lohja oikoradan vaihemaakuntakaavan vuonna  2012. Sen selostuksen mukaan radan ensisijainen tavoite on varmistaa nopean  Turku – Helsinki – Pietari –ratayhteyden mahdollisuudet sekä raideliikenteen  kilpailukyky kestävänä kulkumuotona, jossa varaudutaan Turku – Helsinki välin  nopeaan junaliikenteeseen.  

Kaavaa laadittaessa Nokian merkitys Salolle oli suuri. Kaavoituksessa painottui  Nokialle hyödyllinen, mutta vain 5 – 6 minuuttia matka-aikaa lyhentäväksi  osoittautunut suurnopeusrata. Tavoitellun nopeuden vuoksi linjaus Salo – Lohja toteutettiin ilman toteuttamiskelpoisia väliasemia, Muurlan ja Suomusjärven kautta.  Kaavassa osoitetut asemapaikat Muurlassa ja Suomusjärvellä ovat liian kaukana  maantieverkon risteysalueista eivätkä kykene tukemaan paikallisjunaliikennettä.  

Kun Nokian toiminta Salossa loppui, tätäkään perustelua ei enää ollut. Muodostui  tilanne, että vain pääkaupunkiseutua ja Turkua palveleva yhteys heikentää Salon  junayhteyksiä ja hyvät edellytykset omaavasta Salon kaupungista ja Salon  maaseudusta uhkaa muodostua alikehittynyt alue, joka ainoastaan rahoittaa rautatieinvestoinneilla Turun ja Helsingin seutua. Salon lisäksi sekä Varsinais-Suomi  että kasvukolmio Turku – Tampere – Helsinki kärsisivät tästä. Linjaus on räikeästi  ilmastotavoitteiden vastainen ja heikentää merkittävästi luonto- ja kulttuuriarvoja. 

Jos asemapaikat sijaitsevat jo asuttujen taajamien läheisyydessä ja maantieverkon  risteyskohdissa, radan ansiosta nämä alueet kehittyvät edelleen.  

Vahvin kehityspotentiaali Salossa on moottoritien ja kantatie 52:n risteysalueella,  joka on Salon asuntoalueiden keskellä. Risteysalue tarjoaa monipuoliset  mahdollisuudet kehittää synergistä vetovoimaa. Telian Crowd Insights- liikenneanalyysi osoittaa 70 % Salosta junaan nousevista matkustajista tulevan  asemalle keskustan ulkopuolelta. Raideyhteys E18- käytävän läheisyydessä  paikallisasemineen vähentäisi huomattavasti tarpeetonta pendelöintiä Salon  keskustaan. Samoin Kitulan ja Hajalan taajamat ovat vielä hyödyntämättömiä asuin- ja yritystoiminta- alueita Salon uudelle kasvulle. Näille paikoille tulee saada  asemat.  

Tulevaisuudessa etätyön rakenne tulee olemaan joustavan hybridimallin mukainen;  työskennellään etänä joitakin päiviä viikossa tilanteen mukaan. Etätöiden vuoksi  asuinympäristön laadun ja hyvien pitkänmatkan liikenneyhteyksien merkitykset  korostuvat. Uuden, moottoritiekäytävän lähelle sijoittuvan radan ansiosta Salossa  usealla taajama-alueella on mahdollisuus vastata tähän tarpeeseen. 

Alueiden houkuttelevuus kasvaa, kun tulee tieto, että niistä on tulossa asemapaikkakuntia. Kitulan ja Hajalan kehittämisen voi aloittaa heti, koska moottoritie on jo olemassa. Uutta vauhtia kehittyminen saa, kun Varsinais-Suomen  liitto on tehnyt myönteisen päätöksen uuden kaavan laatimisesta.  

Tunnin junaa markkinoidaan perusteettomasti ympäristötekona, vaikka päästöselvitystä ei ole tehty. Ramboll selvitti Helsinki – Tampere- radan ilmastopäästöt. Selvitys osoitti suunnitellun Helsinki – Tampere oikoradan rakentamisen ilmastopäästöjen kompensaatioajan olevan 299 vuotta. Vaikuttaa  siltä, että Helsinki – Turku- radan luku olisi oikoratalinjauksensa vuoksi tätä  huomattavasti suurempi.  

Mitä enemmän rakentamiseen tarvitaan maata, terästä ja betonia, sitä suurempi on  rakentamisen ympäristöhaitta. Myöskään suunnitellun, massiivisen maisema-arven  aiheuttavan suurnopeusradan matkustuskäyttö ei toteuta kestävää kulkumuotoa. 

Rata voidaan rakentaa liikenteen päästöjä vähentäväksi ja myös muulla tavoin  ympäristöystävällisesti rakentamalla se lähelle moottoritietä nopeana ratana, ja  hyödyntäen jo rakennettua infrastruktuuria. Uuden E18- tietä seuraavan  ratalinjauksen ympäristö- ja ilmastohaitat ovat ratkaisevasti pienemmät. 

Nopean junan nopeus on 200 km/ h ja suurnopeusjunan 250 km/ h, mutta sen  tätäkään nopeutta ei voi ajaa koko oikoradan osuudella. Espoo – Salo- välin matka aika on 200 km/h nopeudella 5 – 6 min pidempi kuin nykyisen suunnitelman  mukainen matka-aika. Nopea juna edellyttää normaalin levyistä ratalinjaa,  suurnopea erittäin leveää. Nopea juna mahdollistaa paikallisliikenteen koko  yhteysvälille Helsinki – Turku, suurnopea ei. 

Espoo – Salo- välin nykysuunnitelmaan perustuva 2,7 miljardin euron hinta on niin  korkea, että se ja asemapaikkaongelma käytännössä estävät radan toteutumisen.  

Vaikka Espoo – Salo- välin matka-aika on 200 km/ h nopeudella 5 – 6 min pidempi  kuin oikoradan vaihemaakuntakaavan mukaisen suurnopeusradan, hinta voi jäädä  kolmannekseen. (vrt. Liikenneviraston tutkimuksia ja julkaisuja 4/2016).  

Kun hinta alenee 2 mrd €, hanke muuttuu myös toteuttamiskelpoiseksi. Moottoritiekäytävän lähelle rakennettuna sekä paikallis- että kaukoliikenteen  mahdollistavana nopeana junana tämä on mahdollinen.  

Jokainen toimiva asemapaikka lisää ratainvestoinnin kasvuvaikutusta ja kokonaisinvestoinnin kannattavuutta. Ylipäätään isot raideliikenneinvestoinnit  tulevat kannattaviksi ainoastaan koko yhteysvälillä toimivan paikallisliikenteen  kautta. Vain se toteuttaa Tunnin junan lupaaman yhtenäisen työssäkäyntialueen ja  hyödyttää kaikkia ratavarsikuntia. Myös Salon kehitykselle tarpeellinen  kasvukäytävä toteutuisi ja muodostuisi kasvukolmio Turku – Tampere – Helsinki. 

Nykyisten suunnitelmien mukaan lähijunat olisivat mahdollisia vain Helsinki – Lohja ja Turku – Salo- väleillä. Täysi hyöty saadaan vasta sitten, kun  paikallisjunaliikenneasemat Lohjalta länteen ovat Saukkola, Kitula, Salon Piihovi,  Hajala, Paimio, Piikkiö, Littoinen, Kupittaa, Turku ja Turun satama.  

Puolueista keskusta ja vihreät ovat esittäneet paikallisjunaliikenteen uudelleen  aloittamista ja kaikkien puolueiden edustajat kannattavat ehdotuksia lähes  yksimielisesti. Ehdotettu tukee täydellisen hyvin tarvittavaa uutta maakuntakaavan  oikoratalinjausta.  

Voimassa olevan maakuntakaavan (Salon seudun maakuntakaava, 2008) ja  vaihemaakuntakaavan (Salo – Lohja oikoradan vaihemaakuntakaava, 2012)  laatimisen sekä moottoritien suunnittelun yhteydessä on tehty selvitykset ja  tutkimukset, mm. geologiset tutkimukset. Suurin osa näistä on edelleen  ajantasaisia. Lisäksi Salo – Lohja- oikoratalinjaus Lohjalta maakuntarajalle asti on  hyvä ja vain välillä lääninraja – Salo tarvitaan uusi linjaus. Koska suuri osa aikaa  vievistä työvaiheista on tehty ja osa nykyisestä kaavasta on toteuttamiskelpoista,  voi arvioida uuden kaavan laatimiseen tarvittavan 3 – 6 vuotta. 

Moottoritiekäytävän läheisyydessä olevan radan rakentaminen on investointi  kasvuun ja tulevaisuuteen. Salon Kasvuinfra ry pyytää, että Salon kaupunki esittää  Varsinais-Suomen liitolle uuden Salo – Lohja oikoradan vaihemaakuntakaavan  laatimista. 

Salossa 17 helmikuuta 2021 

Salon Kasvuinfra ry 

Mika Nummenpalo Timo Lahnalampi 
yhdistyksen puheenjohtaja yhdistyksen vpj  

Mikko Lunden Juha Rannikko
jäsen jäsen 

Ismo Saari Eija Seppälä  
jäsen jäsen/rahastonhoitaja  

Jerina Wallius Tiina Viitanen
jäsen sihteeri 

Tuulia Broman Saku Nikkanen
Varajäsen Varajäsen 

Lasse Heino
Varajäsen 

Lisäksi 

Jouko Häyrynen
Merja Murtonen
Timo Pohjola