Kunnille ja rakennuttajille

Kun maankäyttö- ja rakennuslakia, MRL, valmisteltiin 1990-luvun loppupuolella, ympäristöasiat, tuolloin uudenlaiset suunnittelu- ja toimintatavat, yhteistyön tarve, kaavoitusjärjestelmän muutokset ja hallitusmuodon ympäristösäännös edellyttivät vuorovaikutuksen todellista lisäämistä.  

Vuoden 1990 rakennuslain osauudistuksen myötä maalikkojen kaavoitukseen osallistumisesta oli tullut viranomaisia velvoittavaa. Vuonna 1999 voimaan tulleessa MRL:ssa kaavojen alistusmenettely poistettiin ja muuta valvontaa vähennettiin. Tätä perusteltiin maallikoiden kaavoitukseen osallistumisen lisäämisellä. Osallistumisen nähtiin olevan merkittävä osa laillisuuden ja laadun varmistusta. Lakia säädettäessä ajateltiin, että hyvin toimivalla osallistumisella ja vuorovaikutuksella parannetaan ennakollista oikeusturvaa, jolloin tarve tehdä valituksia vähenee ja näin kaavoista tulee nopeammin lainvoimaisia. 

MRL:n osallistumiskäsite ei kuitenkaan tue tätä ajatusta. Kaavoituksen osallisetkin ovat osallistumismahdollisuuksiltaan hyvinkin erilaisessa asemassa olevia ryhmiä. Paljon maata omistavat osallistuvat useinmiten erilaisten järjestelmien kautta kuin osallistettavat. Lopputulema saattaa olla, että osallistuminen toteutuu hyvin, kohtalaisesti tai huonosti tai ettei se toteudu. 

MRL:n osallisuuskäsite sisältää varsin paljon operatinaalista joustavuutta.  Vaikka 62 §:ssä säädetään varhaisesta osallistumisesta, MRL mahdollistaa osittain salaisen kaavoituksen ja 65 §:n mukaisen kuulemisen laiminlyömisen. 

Kunta vastaa avoimesta ja vuorovaikutteisesta menettelystä. Kunnalla on valta päättää, miten se toteuttaa vuorovaikutteisen suunnittelun tai järjestääkö se sen nimellisesti tai jättää jopa kokonaan toteuttamatta. Osallistumisessa on monenlaisia tasoja. 

Käytän lehtori Erja Hakkaraisen lisensiaattityössään esittelemää mallia osallistujan ja suunnittelevan viranomaisen mahdollisista rooleista. 

Osallistuva suunnittelu

Taso 5

  • päätösvalta osallistujilla
  • asiantuntija ja suunnittelija avustajina; päätösvalta intressitahoilla

Taso 4 

  • yhteistyö
  • tasaveroinen yhdessä työskentely

Taso 3

  • osallistuva suunnittelu
  • organisoituneiden ryhmien edustajien osallistuminen ja vaikuttaminen suunnittelutyöhön 

Taso 2

  • kaksisuuntainen tiedonkulku
  • kuuleminen, näkemysten esittäminen valmiista tai laadittavana olevasta ehdotuksesta

Taso 1

  • yksisuuntainen tiedottaminen
  • ei osallistumista suunnittelutyöhön 

Useinmiten osallisten käytettävissä olevat keinot mielipide ja muistutus sijoittuvat suunnitteluprosessissa myöhäiseen vaiheeseen ja muutoksenhaku loppuvaiheeseen. Osallistumisen heikko toteutuminen aiheuttaa muutoksenhakutarvetta ja tämä ja muutoksenhaun luonne eli kaavapäätöksen mahdollinen kumoaminen aiheuttavat kaavoitusprosessien pitkittymistä. 

Kaikkien etu on, että kaavoitus sujuu hyvin, lopputuloksena on hyvä suunnitelma ja valituksia tulee mahdollisimman vähän. Oikeus valittaa on kuitenkin välttämätön ja hyvin sujuvaan kaavoitukseen tulee pyrkiä vuorovaikutuksellisin keinoin, ei rajoittamalla valitusoikeutta. 

Huonosti sujuvaan kaavoitukseen on useita syitä, esim. kunnalla on riittämättömät resurssit, menettely ei ole lainmukainen, kunnan toimintakulttuuri ei ole vuorovaikutteinen ja avoin tai kaikkien osallistumismahdollisuutta kaavoitukseen ei nähdä tärkeänä. On mahdollista, että osallistumista ei järjestetä tai sen toteuttaminen on heikko ja osa osallisista jää sen ulkopuolelle. Oleelliset asiakirjat saattavat puuttua, olla riittämättömiä tai ne eivät ole kaikkien osapuolten saatavilla. Kaavoituksen tavoitteet saattavat tulla MRL:n ulkopuolelta. Tällöin osallisten ainoa keino osallistua on valittaminen.

Voin auttaa eri osapuolia, että kaavoitusprosessi saadaan sujuvaksi. 

Hyvin sujuvassa kaavoituksessa MRL:ia ja OAS:ia noudatetaan. Kunta hoitaa oman osansa tehokkaasti siten, että se käyttää mahdollistettuja vuorovaikutteisen suunnittelun keinoja laajasti.  Maallikko-osalliset, osallistettavat, pääsevät osallistumaan monipuolisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Tällaisessa tilanteessa ei muutoksenhakutarvetta ja -halukkuutta pitäisi syntyä, sillä kaavan laillisuus on toteutunut prosessin aikana. Voi olla kuitenkin monenlaisia toiveita, erilaisia mielipiteitä ja arvoja ja muodostua erilaisia ryhmittymiä ja voidaan ajautua pattitilanteeseen. Jos yhteistyö sujuu huonosti, voidaan ajautua tilanteeseen, että halutaan ainakin viivästyttää rakentamisen alkamista ja vaikkakaan kaava ei vaikuttaisi lainvastaiselta, siitä valitetaan. Nämä valitukset menestyvät harvoin, mutta aiheuttavat paljon kustannuksia yhteiskunnalle. Suurimmat negatiiviset talousvaikutukset kohdistuvat rakennuttajiin, kun rakentamisen aloittaminen on epävarmaa, aikatauluista ei voi sopia ja aikaa valituskierteeseen saattaa mennä vuosia. Negatiiviset suunnittelu- ja talousvaikutukset kohdistuvat myös kuntiin ja heijastuvat yksityisiin kansalaisiin.

Voin auttaa estämällä pattitilanteiden syntyä ja purkamalla jo syntyneitä pattitilanteita.

Lue palveluista

Yksityisille

Monipuolista lakiapua yksityisille.

Laki- ja asianajotoimistoille

Palvelut laki-ja asianajotoimistoille.

Kunnille ja rakennuttajille

Palvelut kunnille ja rakennuttajille.